Aamulenkillä Fuengirolan rantakadulla. Meri kimmeltää vieressä, aurinko on hetki sitten noussut ja lämmittää kevyesti sekä mieltä että kroppaa.
Musiikki soi korvissa ja kappale vaihtuu Haloo Helsingin Hulluuden Highwayksi. Taas kerran alan laulamaan mukana osin ääneen, osin vain mielessäni.
Aina kyseisen kappaleen soidessa mietin miten hyvin nuo sanat osuvat tilanteeseeni tai ehkä paremmin siihen tilaan missä olin vielä 4-5 kk sitten.
”Tahdot irti, pyörästä, Joka pyörii muttei matkaas enää edistä. Juokset maaliin, maalista, muttet enää aikaan saa mitään kaunista”
”Kun valot sammuu niin sä kaiken näät. Kun valot sammuu niin sä valvomaan jäät. Suljet silmäsi ja hengität Kyllä kaikesta sä vielä selviät”.

Ei minulla varsinaisesti hätää ollut, mutta ehkä uran kannalta olin tullut tilanteeseen missä piti herätä miettimään, että tässäkö tämä nyt sitten on?
Minä halusin jotain muuta, halusin muutosta, halusin jotain enemmän ja ehkä hiukan vanhaa kaivaten. Oli aika siirtyä tekoihin eikä vain alapainotteisesti seurata vierestä miten lähiympäristössä ystävät rakastivat työtänsä. Nyt 4 kk myöhemmin asun mieheni ja koirani kanssa Espanjassa, Business Landing Service -yritys perustettu, toimin toimarina ja koen olevani enemmän kuin elossa!
Onko kyse sitten endorfiineista vai serotoniinista, mutta tunnen todellakin olevani elossa! Jatkan juoksua ja mietin, että onneksi repäisimme irti vanhasta ja lähdimme tutkimaan elämää!

Ja matka jatkuu! ”Vielä elossa oot! Vielä elossa oot! Vielä elossa oot!”

Kirjoittaja on Tiina Moberg, Business Landing Servicen nopea, energinen ja mutkat suoristava toimitusjohtaja, joka rakastaa muutosta, aktiivista elämää sekä uuden kehittämistä